Matka meni oikein hyvin. Äiti ja Timo saatto mut lentokentälle, Timo jäi myös venailemaan, että sain mun kamat. Oli haikeeta, mutta noin muuten matka meni loistavasti. Lentokone oli puol tuntia etuajassa perillä ja kamatki sain hyvin, mutta mun tutor Daniel oli silti jo mua odottamassa. Käytiin ostamassa mulle junalippu ja matkattiin tunti Berniin. Sää oli sekä Zürichissä että Bernissä ihan loistava, ainakin näin suomalaisen näkökulmasta. Noin kymmenen astetta, takkia voi olla pitämättäki, jos ei tuule.
Löydettiin jopa mun kämppä, mutta sitten kohdattiinkin ensimmäinen ongelma: Receptionissa luki, että ”suljettu perjantaina 9.3. klo 14 eteenpäin”. Voi vitja! Oltiin siis perillä klo 14.30 ja mulle oltiin sanottu, että se on auki klo 17 asti. No niinhän se onkin –paitsi tänään! Ihanaa. ONNEKSI siinä sattui vielä olemaan henkilökuntaa ohi kävelemässä ja se Frau soitti sitten jonku ukkelin päästämään mut sisään. Huh. Maanantaiaamuna pitää sitte mennä täyttämään papereita, maksamaan vuokra ja niin eespäin. Ois kyllä ollu vähän onkelma, jos en ois tätä huonetta saanu. Ansua oisin menny varmaan kiusaamaan...
Noh, toin sitten kamat tänne, käytiin ostamassa mulle kuukausilippu ja mentiin junalla keskustaa kattelemaan. Syötiin vähän ja Daniel esitteli mulle yliopistoa ja keskustaa ja käytiin kattomassa karhuja, jollainen loistaa myös Bernin lipussa. Sen jälkeen sovittiin, että mennään maanantaina yhdessä lounastamaan, kun Danielin pitää lukea viikonloppu tentteihin ja mä matkasin yksin takas kämpille. Tässä vaiheessa meinas tulla toinen onkelma, kun jäin vahingossa väärällä pysäkillä pois… Luulin, että Bümbliz Nord on aina eka pysäkki, mutta eipä näemmä olekaan. Nyt sen tiedän. Noh, eipä siinä auttanu kuin vartti odottaa seuraavaa junaa. Löysin kuitenkin perille. Mun kämppähän on siis 5 minsan junamatkan päästä pääasemalta, jonka vieressä yliopistokin on. Ja kämppä on 50 metrin päässä juna-asemasta, että ei liian paha. Melko kätevää suorastaan. Blessing kyllä, että Daniel on ollu tänään mun mukana! Ei tosta sveitsin saksasta ota erkkikään tolkkua! Minkä ihmeen takia täällä puhutaan saksaa, mutta kiitos on ”merci” eikä ”danke”? Ei pysty ymmärtämään. Noh, se onki sitten ainoo sana, minkä tästä kielestä tajuaa. Huoh, onneks Danielin puhettä ymmärsin melko hyvin, vaikken osannutkaan selittää, mikä on ”maadotettu pistoke”, kun adapteria kaipasin.
Tää mun kämppä on aika vaatimaton, mutta ihan hyvä vaihtokämpäks. Mulla on siis oma huone omalla lavuaarilla, vessa ja suihku on kahelle ja keittiö kaheksalle. WLAN:kin täällä on, mutta sain juuri selville, että kun en saanut niitä papereita täytettyä, niin nettikään ei mulla vielä toimi. Odotan siis maanantaita. Tää huone on ihan tarpeeksi tilava varsinkin, kun ei raahannut koko omaisuutta mukanaan, siks vielä oikeestaan aika karu. Ois kiva saada jotain julisteita seinille tms. Täällä on sänky, kirjotuspöytä. laatikosto, kirjahylly, joku outo laudoista kyhätty toinen hyllykkö, lavuaari ja vaatekaappi. Keittiössä on kaikille oma kaappi ja kolme jääkaappia, joiden hyllyjärjestystä en oo vielä oikein ymmärtäny. Osassa jääkaapeista on merkitty huoneille omat hyllyt, ei tietenkään mulle ja lopuissakin on joidenkin kamoja. Noh, eipä mulla oo vielä ku voita ja juustoa ja appelsiinimehu, että kyllä ne sinne meni kuitenkin. Muuten keittiö on ihan hyvin varusteltu, siellä on radiokin ja silitysrauta ja tietty siis kaikki välineet haarukoista pannuihin. Seinällä on myös joku ”jobs to do” lista, missä lukee mm. plants, towels, paper. Täytynee selvittää, että onko täällä jotku viikottain vaihtuvat siivousvuorot vai miten se toimii.
Vaikka Sveitsi onkin mukava maa, niin pari asiaa jo tiedän, mihin en tuu täällä tottumaan:
1) Peitto ilman kunnon pussilakanaa. Miten ihmeessä tollasen lakanan saa pysymään yöllä paikoillaan??
2) Juustohöylättömyys. Ei tykkää sentin siivuista.
Toisen päivän aamun lisäys: Mutta mitä ihmettä! Kaapista löyty juustohöylä, kun olin jo kiltisti pari kertaa veitsellä leikannu sentin siivuja! Onko täällä ollu suomalaisia ennenki?
Täältä kämpästä oon tavannu toistaseks nämä: mun varsinainen kämppis Patricia, joka puhuu äidinkielenään saksaa. En oo vielä ihan varma, että onko saksalainen vai sveitsiläinen, mutta eiköhän se selviä. Toinen oli kiinalainen, mutta en nyt just muista nimeä ja kolmas on tohtoriopiskelija Victoria Espanjasta, joka ei osaa saksaa ja yks poika myös kävelly vastaan. Ihan mukavilta kuitenkin vaikuttivat kaikki. Tän lisäks pitäis ainaki yks Sri Lankalainen olla ja ilmeisesti vielä joku sveitsiläinen. Selvitellään.
Mutta, eiköhän tämä sepustus riitä yhdelle päivälle, ihme, jos kukaan jaksaa lukea. Odottelen, että koska Ansu soittais. On ollu päivän Neuchatelissa ja sano, että soittaa mulle, kun tulee sieltä, että josko nähtäis. Kello on nyt jo 19.30 kuitenkin, että eiköhän se kohta. Tuskin kovin myöhään meillä tänään kuitenkaan, ainakaan toivottavasti, menee, kun väsyttää niin paljon. Matkustaminen on mukavaa, mutta rankkaa.
Äiti lähetti viestin, että ”muista levätä. ja siivota.” Kyllä äiti. Miksen muistaisi?
Noh, toin sitten kamat tänne, käytiin ostamassa mulle kuukausilippu ja mentiin junalla keskustaa kattelemaan. Syötiin vähän ja Daniel esitteli mulle yliopistoa ja keskustaa ja käytiin kattomassa karhuja, jollainen loistaa myös Bernin lipussa. Sen jälkeen sovittiin, että mennään maanantaina yhdessä lounastamaan, kun Danielin pitää lukea viikonloppu tentteihin ja mä matkasin yksin takas kämpille. Tässä vaiheessa meinas tulla toinen onkelma, kun jäin vahingossa väärällä pysäkillä pois… Luulin, että Bümbliz Nord on aina eka pysäkki, mutta eipä näemmä olekaan. Nyt sen tiedän. Noh, eipä siinä auttanu kuin vartti odottaa seuraavaa junaa. Löysin kuitenkin perille. Mun kämppähän on siis 5 minsan junamatkan päästä pääasemalta, jonka vieressä yliopistokin on. Ja kämppä on 50 metrin päässä juna-asemasta, että ei liian paha. Melko kätevää suorastaan. Blessing kyllä, että Daniel on ollu tänään mun mukana! Ei tosta sveitsin saksasta ota erkkikään tolkkua! Minkä ihmeen takia täällä puhutaan saksaa, mutta kiitos on ”merci” eikä ”danke”? Ei pysty ymmärtämään. Noh, se onki sitten ainoo sana, minkä tästä kielestä tajuaa. Huoh, onneks Danielin puhettä ymmärsin melko hyvin, vaikken osannutkaan selittää, mikä on ”maadotettu pistoke”, kun adapteria kaipasin.
Tää mun kämppä on aika vaatimaton, mutta ihan hyvä vaihtokämpäks. Mulla on siis oma huone omalla lavuaarilla, vessa ja suihku on kahelle ja keittiö kaheksalle. WLAN:kin täällä on, mutta sain juuri selville, että kun en saanut niitä papereita täytettyä, niin nettikään ei mulla vielä toimi. Odotan siis maanantaita. Tää huone on ihan tarpeeksi tilava varsinkin, kun ei raahannut koko omaisuutta mukanaan, siks vielä oikeestaan aika karu. Ois kiva saada jotain julisteita seinille tms. Täällä on sänky, kirjotuspöytä. laatikosto, kirjahylly, joku outo laudoista kyhätty toinen hyllykkö, lavuaari ja vaatekaappi. Keittiössä on kaikille oma kaappi ja kolme jääkaappia, joiden hyllyjärjestystä en oo vielä oikein ymmärtäny. Osassa jääkaapeista on merkitty huoneille omat hyllyt, ei tietenkään mulle ja lopuissakin on joidenkin kamoja. Noh, eipä mulla oo vielä ku voita ja juustoa ja appelsiinimehu, että kyllä ne sinne meni kuitenkin. Muuten keittiö on ihan hyvin varusteltu, siellä on radiokin ja silitysrauta ja tietty siis kaikki välineet haarukoista pannuihin. Seinällä on myös joku ”jobs to do” lista, missä lukee mm. plants, towels, paper. Täytynee selvittää, että onko täällä jotku viikottain vaihtuvat siivousvuorot vai miten se toimii.
Vaikka Sveitsi onkin mukava maa, niin pari asiaa jo tiedän, mihin en tuu täällä tottumaan:
1) Peitto ilman kunnon pussilakanaa. Miten ihmeessä tollasen lakanan saa pysymään yöllä paikoillaan??
2) Juustohöylättömyys. Ei tykkää sentin siivuista.
Toisen päivän aamun lisäys: Mutta mitä ihmettä! Kaapista löyty juustohöylä, kun olin jo kiltisti pari kertaa veitsellä leikannu sentin siivuja! Onko täällä ollu suomalaisia ennenki?
Täältä kämpästä oon tavannu toistaseks nämä: mun varsinainen kämppis Patricia, joka puhuu äidinkielenään saksaa. En oo vielä ihan varma, että onko saksalainen vai sveitsiläinen, mutta eiköhän se selviä. Toinen oli kiinalainen, mutta en nyt just muista nimeä ja kolmas on tohtoriopiskelija Victoria Espanjasta, joka ei osaa saksaa ja yks poika myös kävelly vastaan. Ihan mukavilta kuitenkin vaikuttivat kaikki. Tän lisäks pitäis ainaki yks Sri Lankalainen olla ja ilmeisesti vielä joku sveitsiläinen. Selvitellään.
Mutta, eiköhän tämä sepustus riitä yhdelle päivälle, ihme, jos kukaan jaksaa lukea. Odottelen, että koska Ansu soittais. On ollu päivän Neuchatelissa ja sano, että soittaa mulle, kun tulee sieltä, että josko nähtäis. Kello on nyt jo 19.30 kuitenkin, että eiköhän se kohta. Tuskin kovin myöhään meillä tänään kuitenkaan, ainakaan toivottavasti, menee, kun väsyttää niin paljon. Matkustaminen on mukavaa, mutta rankkaa.
Äiti lähetti viestin, että ”muista levätä. ja siivota.” Kyllä äiti. Miksen muistaisi?
Tässä vielä kuva mun huoneesta (tosin sisustus on jo vähän muuttunu ja muuttunee vielä matkan varrella) :
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti