Oder wie es Maija ausdrückt: "Wir trinken nicht nur, wir reisen auch"

Jepjep. Maijan 15 minutes of fame paikallisessa Studiversum-lehdessä. Hiukkasen asiayhteydestä poistettuna =) Oikeesti tää vaihtokausi on ollu varmaan mun rauhallisinta aikaa biletyksen suhteen, veikkaisin. Viime viikon Les Amisin reissu tais olla eka vapun jälkeen. Seuraavan kerran meen ehkä ens viikon lauantaina, ku on Unifest.Toinen hieno quote koskien 30ECTS:n saavuttamista: "Die sind zwar nicht die Probleme von Maija aus Finnland, doch auch sie hat ihre sorgen: Ich glaube nicht, dass der Stoff hier in der Schweiz schwieriger ist. Dass ich aber jedes Wochenende verreisen will, macht es natürlich nicht einfacher." Väitinkö mä, ettei se tuota ongelmia? Whaaaaat?! En väittäny, tarkotin vaan, että asiat sinänsä ei oo vaikeempia. Meitä oli tuossa haastattelussa melkeen 10 ihmistä ja nää on ainoot lauseet, mitkä ne laittaa lehteen??? Noh, huijasin, onpa siellä Rasaltakin lausahdus: "Studieren spielt hier überhaupt keine Rolle" :D

Täällä on taas helle. Aivan mahtavaa, ainakin silloin, ku ei joudu kärvistelemään luennoilla. Eilen päätin siis, että en mene mun 16-18 luennolle vaan sen sijaan luin kalvot uima-altaalla. Luulin, että vesi ois n. 15 astetta, mutta se olikin ensin +21 ja myöhemmin muuttu +22 asteisek! Päätin siis käydä ostamassa kameran, viedä arvotavarat kotiin (viime viikosta viisastuneena...) ja tulla takas uimaan kunnolla. Näin teinkin, löysin jopa kaupan, jossa mun kameraa myydään. Pikkasen kalliimmalla, ku oisin halunnu, mutta toivottavasti vakuutus korvaa. Siellä oli käyny myös aiemmin päivällä joku, jolta oli varastettu akku ja eilen joku, jolta oli varastettu kamera. Hyvä sille liikkeelle ;) Myyjä oli vähän turhan perusteellinen ja selitti mm. 4 viikon Suomen matkastaan. Selvisin kuitenkin viimeisen haluamani värisen kameran kanssa kotiin ja illalla pääsin vielä altaalle. Uin uima-altaan 10 kertaa päästä päähän. Altaassa olevasta uimaradasta päättelin ensin altaan pituudeks 50 metriä, mutta uidessa totesin, että pakko sen on 100m olla. Oletin siis uivani kilometrin ja kuluneen ajan perusteella (menin sinne 17:11 junalla eli uimassa olin varmasti reilusti ennen puolta ja rantauduin 18:15) päättelin, että vähintäänkin kilsa siinä oli oltava, vaikka hidas uimari oonki. Kotona Timo ei uskonu mun tarinaa ja katto satelliittikuvasta, että allas on 0,1 mailia pitkä eli uinkin mailin :D Tänään onki ollu varsinki vasen käsi niin kipee, että huh. Huomaa, etten oo urheillu täällä kertaakaan. Oisin halunnu siis tosta innostuneena mennä tänään uudestaan uimaan, mutta ei ollu aikaa, kun aamulla kuvittelin ulkona olevan viileää, kun aurinko ei paistanu. Menin sitte vasta myöhemmin ulos ja siellä oli ihan tukahduttavan kuuma! Meinasin kuolla sinne... Pakko olla lähempänä 30 astetta...

Kun vihdoin päästiin luennosta ja ryhmätyöstä (miks kaikki takertuu pikkuseikkoihin? Aivan sama! Se on härreguud 2% arvosanasta...), niin ehdin kuin ehdinkin junaan, mihin halusin. Mutta. Oon aina ihmetelly, että miten porukka onnistuu menemään väärään suuntaan menevään junaan, kun taulussa lukee, mihin se on menossa. (Okei, ne lähtee samalta raiteelta, et sinänsä loogita). Noh, tänään mun juna lähti oikeeseen suuntaan, muttei pysähtyny Bümplizissä ja päädyin Gümmeneen! Otti pikkasen päähän. Luulin, että kaikki Neuchatelin junat pysähtyy meijän pysäkillä. Ei sit näköjään... Nyt tiedän senki. En vaan sitä, että mistä nää junat erottaa toisistaan. Pöh.

Nyt on pakko mennä lämmittämään ruokaa, kun jäi lounas vähän pieneks, kun ostin salaatin take awayna ja unohin ottaa haarukan. Prkl.

Teksti on melkoista ajatuksen juoksua, kun kirjotin vaan mitä mieleen juolahti välittämättä hirveesti järjestyksestä tai kappalejaosta. Tällä kertaa näin.