sunnuntai 20. toukokuuta 2007

Posso pagero con la carte di credito? -matkailua italiaksi

Laitoin viikko sitten skypeen tekstin, että kuka lähtee mun kanssa Luganoon/Milanoon/Geneveen/Baseliin. Olin ajatellut, että tekisin yhen pidemmän reissun (Lugano tai Milano) perjantaina ja lyhemmän reissun (Geneve tai Basel) lauantaina. Kävikin sitten niin, että Terese ja Felicity innostu ideasta ja lähettiinkin perjantaina Luganoon ja sieltä vielä lauantaina Felicityn kanssa Milanoon ja otsikossa olevalla Felicityn ainoalla osaamalla italiankielisellä lauseella yritettiin sitten viikonloppu pärjätä.

Matkaan lähdettiin sitten perjantaiaamuna. Kaikki meni hyvin, kunnes juna saapui Zürichiin ja pysähty juuri ennen asemaa: ”Valitettavasti asemalla on ruuhkaa emmekä pysty vielä ajamaan laiturille. Pahoittelemme. Jatkoyhteyksille on ilmoitettu ja junat odottavat asemalla saapumistamme”. Noh, arvatkaa vaan odottiko meijän juna… Noh, hengattiin sitten ylimääränen tunti Zürochissä ja mentiin seuraavalla junalla. Vähän harmitti, kun sen lisäks, että nyt oltiin tuntia myöhemmin perillä ei saatukaan suoraa junaa vaan jouduttiin vielä Arth-Goldaussa vaihtamaan. Loppumatka meni kuitenkin hyvin.

Olin kuullu, että Sveitsin italiankielinen alue, Ticino, jossa Lugano sijaitsee, on todella kaunista ja näyttää ihan Italialta. Silti kaupunki yllätti mut täysin! Bernin vesisateen sijaan kaupungissa oli KUUMA, maisemat oli mielettömän kauniit kukkuloineen ja järvineen ja kaupungissa kasvo mm. palmuja! Ihan kun ois välimeren rannalla ollu…

Kattokaa itse:

Ja vielä vähän toiseen suuntaan kuvattuna järven kanssa:


Noh, suunnistettiin seuraavaksi LonelyPlanetissa mainittuun hostelliin, mutta ylläripylläri paikka oli täynnä. Torstaihan kun oli vapaapäivä ja me oltiin paikalla vasta pe. Mentiin sitten takas asemalle turisti-infoon kyselemään hotelleista. Siellä työskentelevä miekkonen sitten ilmoitti, että hotelleista vastaava naikkonen on paikalla puolen tunnin kuluttua. Mentiin sitten viereiseen paikkaan pastalle ja syötyämme uudestaan infoon. Tällä kertaa meitä onnisti paremmin ja saimme apua. Naikkonenkin meille totesi, että todella täyttä on koko kaupungissa, mitä en todellakaan tuolla säällä ihmettele, mutta soitettuaan pari paikkaa läpi löys meille hotellihuoneen, joka vieläpä sopi meijän budjettiin. Kun oltiin varauduttu kerrossänkyyn 16-hengen hostellihuoneessa 4-hengen huone omalla vessalla/suihkulla, telkkarilla, baarikaapilla ja aamupalalla oli aika luksusta. Eikä hotelli ees ollu kaukana keskustasta. Luksusta! Sinänsä tosin harmi, että suunniteltiin myös viiden tähden hotelliin menemistä ja valokuvia tytöistä reppumatkalaisina…
Tytöt hotellihuoneessa:

Käytiin viemässä tavarat hotellille ja lähdettiin kattelemaan kaupunkia. Kaunista. Ei siis ihme, että kaupunki näyttää Italialta, kun Sveitsin muodon takia se on käytännössä keskellä Italiaa. Ainoa ero on, että Sveitsin ollessa rikkaampi kadut ovat paljon puhtaampia kuin rajan takana. Luganossa on kolmanneksi eniten pankkeja sveitsissä. Turisteja paikassa on paljon ja hotelleja sen mukasesti. Ja totta kai opiskelijabujetille sopivat kaupat Rolexista Vuittoniin…
Tässä yksi katukuva. Oikeasti otettu vasta mun ja Felicityn lähdön jälkeen:
Syötiin ihanaa italialaista jäätelöä, käytiin kauniissa kukkapuistossa kävelemässa ja pikkusella rannalla istustekelemassa, kahvilla/viinillä/oliiveilla terassilla ja lopulta myöhempään illalla kirjaimellisesti ulkona syömässä. Pastaa ja oikein hyvää viiniä. Ainoa asia, mikä kaikkia pikkuriikkisen harmitti oli, että paikka oli ihan yltiöromanttinen ja oltiin tyttöporukalla liikkeellä.
Tästä portista oli kuva joka toisessa postikortissa:
Maija rannalla:
Ja vielä yks ihastelumaisemakuva:
Aamulla sitten noustiin ylös, käytiin nauttimassa hotelliaamiaista ja matkattiin Felicityn kanssa Milanoon Teresen jäädessä Luganoon ottamaan aurinkoa. Heihei Lugano!
Matka kesti ainoostaan tunnin, joten meillä oli hyvin aikaa seikkailla Italiassa. Selvittiin kuin selvittiinkin Milanon ainoan must-nähtävyyden, Duomon, luokse metrolla pienen juna-asemaseikkailun jälkeen. Tämän pakollisen nähtävyyden jälkeen oltiinkin sitten valmiita shoppailemaan. Naiset+Milano ei oo lompakon kannalta hyvä yhdistelmä. Tällä kertaa jopa mulla kului AIVAN LIIKAA rahaa. Italialaisissa on se hyvä puoli, että niitten vaatekoot on pienempiä kuin Euroopassa keskimäärin, joten jopa mulleki löyty vaatteita… Löytypä jopa liian pieniäki! (Esim Zürichin Zarassa, kuten Helsingissäkin, koot alkaa useimmiten M:stä…)
Ostin:
-1 kesätopin
-2 biletoppia
-2 huivia
-1 viiden euron aurinkolasit (että pärjään, kunnes saan vakuutusrahat rikkimenneistä kalleista laseista)
-2 lyhythihasta kesäkauluspaitaa
-1 kauluspaidan
-1 mekon
-1 iltapukukankaisen punasen polvipitusen hameen

Se mekko on mun ehdoton lemppari. Sellanen valkonen sinisillä ja ruskeilla kuvioilla sellasta pellavan näköstä kangasta, joka on just hyvä kesäjuhliin. Aivan herkku!

Tässä vaiheessa onneks jäätelön jälkeen loppu aika kesken ja piti lähteä kotimatkalle. Perillä kotona oltiin vasta yhentoista jälkeen illalla, koska ylläripylläri juna oli jälleen jostain syystä 25 minsaa myöhässä ja missattiin meidän jatkoyhteys. Vannon, että tästä lähtien käytän vaan suoria junayhteyksiä! Sellasiakin siis Milanosta Berniin on… Noh, saatiinpahan 45 minuuttia viettää sitten Brigissä, joka oli oikein kaunis, mutta turisteja täynnä oleva alppikylä. Melko korkeella tais olla, koska lunta oli huipuilla, jotka ei kovin korkeilta vaikuttanu.

Tänään onki sitten pitäny hiukkasen tehdä kouluhommia, vaikka jopa Bernissä on taas paistanu aurinko ja ollu säätiedotuksen mukaan 25 astetta (mulla ei oo lämpömittaria). Kohta on viikonloppu ohi ja pääsen odottamaan ens viikonloppua jolloin suuntana Martinin ja Pascalin järkkäämä reissu niiden kotipaikkakunnalle Wallis-nimiseen kantoniin. Pikkasen viileämpi viikonloppu oletettavasti tulossa siis, kun Martin laitto kuvaviestiä ja siellä oli lunta. Hrr…

Kuvia Milanosta lisäilen sitten, kun Felicity saa aikaseks laittaa niitä Facebookiin. Huomenna tarkotus mennä poliisilaitokselle tekemään rikosilmotus kamerasta, että toivottavasti saisin uuden pian vakuutusyhtiöltä…

Bis bald!

Ei kommentteja: